SAVS Suomen alttoviuluseuran kuulumisia
Alttoviulisti ja pedagogi Vuokko Juutilainen on valittu SJO ry vuosikokouksessa SJO ry hallituksen uudeksi jäseneksi kaksivuotiskaudelle 2021-2023.
Tässä Vuokko Juutilainen kirjoittaa SAVS Suomen alttoviuluseuran terveisiä:
Alttoviuluseura Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton syyspäivillä
Vuosi 2020-2021 on SML:n jousisoitinten teemavuosi, ja erityisesti on haluttu nostaa esiin alttoviulun ja kontrabasson asemaa musiikkiopistoissa. Jousisoitinten teemavuosi saatiin juuri avattua Rovaniemellä helmikuussa 2020 ja sen jälkeen kaikki tapahtumat ovatkin olleet peruttu, tai siirtyneet etänä pidettäviksi. Voisi jopa sanoa, että virustilanteen takia koko teemavuosi on mennyt pannukakuksi.
Teemavuoteen liittyen järjestettiin kysely SML:n jäsenoppilaitoksille alttoviulun- ja kontrabassonsoiton opetuksen tilanteesta. Kyselyn vastaukset toivat esille suuria alueellisia eroja mm. oppilasmäärissä ja opetuksen saatavuudessa. 77 oppilaitosta 97:stä vastasi kyselyyn, ja niistä 75:ssä oli mahdollista opiskella alttoviulunsoittoa. Useinmiten oppilaitoksessa oli 1-5 alttoviulistia. Lainasoittimia alttoviuluun ja kontrabassoon löytyi 77% oppilaitoksista.
SML:n syyspäivät järjestettiin etäyhteyksin 25-26.11. Syyspäivillä järjestettiin paneelikeskustelu ”rehtorit portinvartijoina” jossa sain itsekin olla mukana. Paneelikeskustelussa tarkoituksenamme oli pohtia miten alttoviulistien ja kontrabasistien määrää voisi kasvattaa musiikkiopistoissa ja mitkä kaikki asiat tähän vaikuttavat. Kuulimme myös Espoon musiikkiopiston alttoviulunsoiton lehtorin Tarja Koskisen hienon esityksen siitä, miten alttoviululuokan kasvattaminen on käytännössä tapahtunut EMO:ssa vuosien aikana.
Itse halusin tuoda paneeliin keskusteluun kysymyksen viulun- ja alttoviulunsoitonopetuksen yhdistämisestä yhdelle opettajalle. Tiedän, että puhun pääkaupunkiseutulähtöisesti, ja toisilla paikkakunnilla Suomessa voi olla hyvin erilaiset haasteet. Mielestäni isoissa kaupungeissa on oppilaitoksen, opettajan ja oppilaiden etu, jos viulun- ja alttoviulunsoitonopetus on eriytetty. Ehkäpä tämä voisi toteutua pienemmilläkin paikkakunnilla! Jotta saadaan elinvoimainen ja kasvava alttoviululuokka musiikkiopistoon, tarvitaan intohimoinen alttoviulunsoiton opettaja, joka huolehtii nimenomaan alttoviulistien asioista. Kun alttoviulisti ei opeta viulunsoittoa, ei tule astuneeksi viuluopettajien varpaille, vaan saa toimia vahvasti omalla tontillaan. Myöskään oppilaille ei tule kokemusta ”ensisijaisesta” tai ”toissijaisesta” soittimesta tai soittajasta. Tämä koskee toki myös kontrabassonsoiton opetusta; opettajan on oltava kontrabasisti. Ilmeisesti tämä ilmiö kontrabassonsoitonopetuksessa alkaa onneksi olla jo historian havinaa.
Alttoviulunsoiton opettajan työ on hyvin usein sivutoiminen johtuen pienemmistä oppilasmääristä. Sivutoimisia töitä ei kuitenkaan juuri koskaan tule julkiseen hakuun. Miksi? Soitonopettajan työ on nykyään varsin vaativaa, ja osaamista täytyy olla monella alueella. Kuitenkaan oppilaitokset eivät jostain syystä avoimesti rekrytoi alttoviuluopettajia. Varmasti hyviä työntekijöitä onnistutaan rekrytoimaan monella tavalla. Mielestäni oppilaitosten rehtoreiden olisi kuitenkin syytä pohtia, mitkä ovat niitä tilanteita, jolloin oppilaitoksen kannattaisi harkita avointa julkista rekrytointia. Oppilaitoksen alttoviululuokan kehittymisen kannalta on todella tärkeää, että soitonopettaja on vakituisesti palkattu ja sitoutunut tehtävään.
Mikä sitten olisi optimaalinen määrä alttoviulisteja musiikkiopistoon? Tarja Koskinen esitti hienon vertauksen jousikvartetista; 1/4 oppilaitoksen jousisoittajista pitäisi olla alttoviulisteja! Kaikki musiikkiopistoissa orkesteritoimintaan osallistuneet tietävät, että jousiorkestereiden toiminnan kannalta tämä on täysin välttämätöntä. Tämä tarkoittaa myös opettajien työsuhteissa sitä, että kahta vakituista päätoimista viuluopettajaa kohden täytyisi olla yksi vakituinen päätoiminen alttoviulunsoitonopettaja. Tähän ei kovin monessa opistossa päästä, jos missään.
Jos alttoviululuokalle lisätään oppilaita, niin mistä soittimesta sitten vähennetään? Oppilasmäärille on katto, ja lisäykset johonkin soittimeen tarkoittavat vähennystä jostain muualta. Jos opiston jousiorkestereissa on jatkuvasti liian pienet alttoviulusektiot, voidaanko ottaa taloon sisään enemmän alttoviulisteja ja vähemmän muiden jousisoittimien soittajia? Asia ei tietenkään ole näin
mustavalkoinen. Kuitenkin, jos oppilaitoksen alttoviululuokkaa halutaan kasvattaa, tarvitaan hyvää yhteistyötä koko jousikollegiolta ja rehtorilta.
Herättelin myös keskustelua ihmisten jaottelusta ”soittajiin” ja ”opettajiin”. Koen tämän todella vanhanaikaisena. Mielestäni ihmisellä voi olla ammattitaitoa ja intohimoa toimia monipuolisesti sekä soittajana että opettajana. Musiikkioppilaitosten olisi hyvä houkutella maakuntaorkestereiden alttoviulisteja kehittämään soitonopetusta paikkakunnallaan. Musiikkiopistojen rehtoreiden ei myöskään kannattaisi pelätä rekrytoida sellaista opettajaa joka on vienyt oman soittotaitonsa huipulle asti; hyvä soittotaito ei tarkoita sitä etteikö voisi olla kiinnostunut myös lasten alkeisopetuksesta.
Mitä voisimme tehdä, jotta alttoviulu ja kontrabasso olisivat yhtä houkuttelevia soittimia kuin muutkin soittimet? Kuopion konservatorion rehtori Esko Kauppinen kertoi kokemuksiaan Kuopion alueelta. Soitonopiskelun alussa on mahdollista osallistua ”soitinkaruselliin” joka kestää yhden vuoden. Karusellissa lapset soittavat muutaman kuukauden kutakin jousisoitinta ja käyvät läpi koko jousisoitinperheen vuoden aikana. Omat soitinvalinnat tehdään karusellivuoden jälkeen. Tämä järjestely on lisännyt alttoviulistien ja basistien määrää. Karusellitoiminta vaatii kuitenkin oppilaitokselta resursseja soitinhankintoihin; oppilaitoksen pitää pystyä tarjoamaan karusellilaisille lainasoittimet kaikista jousisoittimista.
Lainasoittimet nousivatkin tärkeänä asiana esille monessa puheenvuorossa. Erityisesti soitonopiskelun alussa on helpottavaa jos ensimmäisen soittimen voi saada lainaan musiikkiopistolta. Lainosoittimien olisi kuitenkin oltava hyvälaatuisia ja -kuntoisia jotta ne motivoivat oppilaita soittamaan.
Kontrabasisti Marja-Helena Ojanperä peräänkuulutti soitinesittelyjä; soitinesittelykonsertit, yhteistyö muskarin kanssa ja soitinpolut. Kaikin tavoin on pidettävä esillä oman soittimen näkyvyyttä. Tätä tärkeää työtehtävää soitonopettaja ei voi ulkoistaa kenellekään. On tehtävä hartiavoimin töitä! Itsekin ajattelen, että olisi todella noloa, jos opistomme soitinesittelykonsertissa olisi mukana vain viulu, sello, huilu, kitara ja piano.
Marja-Helena mainitsi myös yhteissoittotapahtumat tärkeänä soitonopiskelun innoittajana. Isoilla tapahtumilla saavutetaan helpommin näkyvyyttä, ja tämä kannattaisi muistaa kaikilla paikkakunnilla Suomessa. Ehkäpä alttoviuluseurakin voisi olla tulevaisuudessa vielä aktiivisemmin mukana järjestämässä yhteissoittotapahtumia!
Suomen sinfoniaorkesterit ry:n edustaja Charlotta Kivistö painotti yhteistyötä ammattiorkestereiden kanssa. Maakuntaorkestereissa on paljon näiden soittimien ammattilaisia. Voisimmeko löytää yheistyömahdollisuuksia esimerkiksi soitinesittelyjen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi?
Alttoviululuokan kasvattamiseen löytyy keinoja. Suomessa on paljon opettajia jotka ovat tätä työtä tehneet jo vuosia ja tulokset näkyvät. Käytännöt alalla ovat kuitenkin kirjavia. Laitetaan hyvät ideat ja kokemukset jakoon jotta mahdollisimman moni pääsisi eteenpäin omassa työssään! Esko Kauppinen kertoi oman basso-opettajanuran olleen aikoinaan ”jatkuvaa lähetystyötä” jotta oppilasmäärä pysyi riittävänä. Tarja Koskinen kertoi oman alttoviululuokan kasvattamisen olleen vuosien työ. Nopeita palkintoja ei ole jaossa.
Työskentelen Keski-Helsingin musiikkiopistossa, ja työnkuvaani kuuluu alttoviulunsoiton opettaminen ja jousiorkestereiden johtaminen. Olen tähän yhdistelmään erittäin tyytyväinen. Varmasti monet asiat ovat alttoviulunsoiton- ja kontrabassonsoitonopetuksessa vuosien aikana edistyneet. Silti täytyy todeta, että mielestäni olemme viulun- ja sellonsoiton opetukseen verrattuna edelleen takamatkalla; mm. oppilasmäärissä, opettajien työsuhteissa ja oppilaitosten hierarkiassa. Toivon, että oman opettajan urani aikana tulisin näkemään muutoksia parempaan näissä asioissa! Musiikkioppilaitoskentältä löytyy tärkeää tehtävää myös alttoviuluseuralle. Keskustelu näiden asioiden tiimoilta jatkukoon! Kommentteja ja ideoita voi laittaa alttoviuluseuralle tai suoraan minulle.
Vuokko Juutilainen